Mies ja varjonsa

Hybris tuli, ei ehkä täysin yllättäen kuvaan mukaan. Ensimmäisestä kuvakirjasta olin ruvennut haaveilemaan kun mieltä liikuttavia kuvia syntyi tuon tuosta. Ja kaikillahan on nykyään oma kuvakirja. Jotakin piti ajatuksen tasolla työstää. Valmistelin pitkään mielessäni. Kuopus ja miniä yhdessä kuuntelivat toivomuksiani ja niitten perusteella ja heidän osaavissa käsissään se syntyi. Se oli riemun hetki kun hain kirjan postista. Hyvä etten avannut matkalla kotiin. Ensimmäinen julkaisu olohuoneen pöydällä. Ei paha. Oikeammin: se oli jotain se! Vaikka se olisi jäänyt ainokaiseksi, se olisi riittänyt mainiosti. Ajatus seuraavasta, erilaisesta kuvakirjasta oli kuitenkin myös ehtinyt kuvioihin, siihen patisti eka.